Pakkopullapäivä

Kai näitä tällaisiakin päiviä tarvitaan, jotta osaa taas arvostaa täysillä niitä ihania, onnellisia ja seesteisiä päiviä.

Vaikka kuvat näyttävät seesteisiltä, oli meininki tänään meillä aivan jotain muuta. Onneksi pakkasesta löytyi pussillinen voisilmäpullia, joilla tuon pienen supersankarin sai edes hetkeksi paikoilleen ja rauhoittumaan.

Mulla itselläni alkaa mennä pikkuhiljaa hermot kyseisiin supersankarileikkeihin.. Onhan se ihanaa, että lapsi on eläväinen ja hyvän mielikuvituksen omaava, mutta kyllä liika on aina liikaa ja välillä se käy tosi raskaaksi.

Toivon parempaa huomista..

Pin it on PinterestShare on Facebook

14 vastausta artikkeliin ”Pakkopullapäivä

  1. Kuulostaa niin tutulta toi lapsen leikkeihin kyllästyminen!
    Täällä äiti on totaalisen kyllästynyt prinsessaleikkeihin. Kadun sitä kun halusin jouluna ilahduttaa tyttöä ja joulupukki toi tähkäpään mekon ja peruukin. Tekis mieli itkee joka päivä kun meidän mustat matot peittyy peruukista irtoileviin hiuksiin ja oon niin kyllästynyt siihen jokapäiväiseen taisteluun normaalien vaatteiden päälle pukemisen kanssa kun sillä prinsessamekolla pitäis lähteä joka paikkaan.
    Onneks neidin synttäreihin on alle 1kk, täytyy keksiä joku sellanen lahja mikä sivuuttaa nää prinsessaleikit mennentullen! :D

    • Mä kadun myös tuon spiderman-puvun ostamista.. Jo pelkästään se, että muuta ei tyyppi suostu päälle pukemaan vaan vielä päälle siihen se, että nyt tyyppi oikeasti kuvittelee voivansa hyppiä ja juosta pitkin seiniä, hyppiä jokapaikasta ja käääääk! :—–D

      Saat täydet sympatiat täältä suunnalta! Mä oon muutaman kerran aikaisemminkin kuullut tyttölasten äideiltä, että nuo prinsessaleikit pitkään jatkuneena ei ole mitään kivaa puuhaa vaan tosi puuduttavaa. :—-(

      • En tiiä voiko näin sanoa mut tää ano piristi mun päivää. :D En nyt väitä et tämä olis eikä se näytä musta ”lavastetulta” mut alko vaan hymyilyttää kun meillä mies aina valittaa mulle, et pilaan kaikki hyvät jutut kun kuvaan ja sanon E:lle et mees nyt tohon tai alan siivota taustaa. En vaan tajua mitä pahaa siinä on et haluaa hyviä kuvia?

        • Nojoo, kieltämättä pisti kyllä vähän huvittamaan, koska mä en nyt vaan ymmärrä, että mikä oli kommentin pointti. :—D Tai siis joo, onhan se siinä mielessä ”lavastettu”, että mä iskin kirjan ja pullaa pöytään, jotta oli edes hetken rauhamaassa. Lasit taas kuuluvat jollekkin Väinön keksimälle supersankarille, jonka nimeä mä en osaa kirjoittaa, mutta se supersankari osaa esimerkiksi kiipeillä kirjahyllyille ja kovasti yrittää hyppiä sieltä alas…….

          Hahah, kuulostaa aika tutulta! :—-D Paulia se oikeastaan naurattaa aika suuresti. Mutta on se alkanut ymmärtämään jo vähän, että mä haluan kivan näköisiä kuvia. :—D Eli mun mielestä tuossa sunkaan toiminnassa ei ole mitään pahaa!

  2. Voi Essi! Vähän samat fiilikset täällä, pojat on kipeinä ja tappelee ihan kokoajan. Elvis kiipeilee ja naama/pää/huuli kokoajan auki jostain. Puuh! Kyllä se siitä! Onneksi teillä oli pullaa! Positiivista ajattelua kehiin, ei kai sitä muutakaan voi! Ja vau, miten hienot kuvat!!

    • Ei tässä muukaan auta! Pikaista paranemista teille! :—-) Voi mä niin tiedän tuon, Väinöllä on sama kiipeilyvimma päällä, mutta nyt se on jo ihan uusissa ulottuvuuksissa, kuin tuolloin päälle 1vuotiaana.. Nyt kohteina on kirjahyllyjen päälliset, josta tyyppi haluaisi hyppiä alas, toinen kova juttu on myös juosta sohvan selkänojaa pitkin ja hyppiä toiseen päätyyn… Joku päivä se on päähalki jossain! Sisarustappeluitakin odottaen, tällä hetkellä ne meillä on vaan kovin yksipuolisia, Väinö tappelee eli härnää Einoa ja Eino vuoronperään itkee jan nauraa. :—D

      Niin ja kiitos Minttu! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>